tiistaina, toukokuuta 04, 2010

Mauno 11-v ja ohjaaja, jonka voisi aamunkoitteessa vaikka ampua



Vappuhulinoissa jäi uutisoimatta,  Mauno"lentävä lammas" vietti 11-vuotis  synttäreitään perhepiirissä maksamakkarasta ja nakeista nauttien 1.5. Onnea vielä Maunolle!

Maanantaina oli treenit Korkevireessä. Ensimmäisenä oli ratapätkä, jossa 15 estettä. Radalla olisi pitänyt tehdä pari sylkkäriä, jotka ei sitten onnistuneet mitenkään. Rata alkoi upeasti, vedin Essun jo toisena olleelta suoralta hypyltä ohi. Seuraavalla rundilla päästiin kolmos hypylle, jossa käänsin liian hitaasti vieressä olevalle hypylle, sillä seurauksella, että Essu luki ohjauksen takaaleikkaukseksi ja kääntyi hypyn takana väärään suuntaan. Tästä suoralle putkelle. jonka jälkeen sylkkärin kautta u-putkeen. Sylkkärit suuntautuivat toistuvasti ihan väärään suuntaan ja Essu leikkasi edestäni väärään putken päähän. Ehkä viiden virheen jälkeen sain kuvion kerran onnistumaan. Olisi pitänyt jo paljon aikaisemmin palkata sylkkärin jälkeinen hyppy lelulla, eikä jäädä toistamaan samaa tyhmää virhettä. Putken jälkeen oli kaksi hyppyä suoraan ja tässäkin onnistuin viemään Essun jälkimmäisen hypyn ohi. Näiden hyppyjen jälkeen veto sylkkärillä linjasta pois olevalle hypylle. Tämä onnistui jotenkin, kunhan muistin mihin olin seuraavaksi menossa. Parin hypyn jälkeen piti kääntyä 180 astetta takaisinpäin suoraan putkeen, mutta tässäkin sain Essun varmaan ainakin neljä kertaa lähtemään takana olevaan u-putkeen. Olen minä kyllä huippu taitava!
Toinen ratatreeni oli 11 estettä ja siinä piti tehdä pari takaakiertoa ja yksi niisto tai korvata takaakierto-niisto pakkovalssilla. Sain tuon radan vietyä virheettä läpi, mutta en radan jälkeen kyllä aaltoja vielä tekisi. Pakkovalssilla en edes yrittänyt, koska Essu ei irtoa hypyille niin kaukaa , että olisin ehtinyt pakkovalssia tekemään. Tämäkin ärsyttää ihan suunnattomasti.
 Lopuksi tehtiin backlappiä hypyltä putkeen. Vasemmalta en saanut irtoamaan putkeen, mutta tässä sen verran järkeä treenissä, että pyysin Peten palkkaamaan putken suulle, jolloin sain jotenkin onnistumaan. Oikealta sujui paremmin ja sieltä irtosi putkeen itsenäisesti.
Summa summarum kykenen treenaamaan ihan järkeviä ja kohtuullisen laadukkaita pikku pätkiä vapaatreeneissä, mutta ratatreeneissä olen ihan paska!!!
Kotiin päästyäni katselin treenivideota ja lähdin tekemään katumusharjoituksia juoksemalla Maran kanssa Tilkkien ympäristössä ylikorkealla sykkeellä 45 minuutin lenkin. Lenkin jälkeen tuli mieleeni Oilin kanssa keskutelemamme "positiivissävytteinen" koulutusstrategia: Ei kannata ottaa niin kauhean vakavasti, koska vaikka tekisit kuinka hyvin, kuitenkin jotain menee pieleen.

3 kommenttia:

  1. Hih, Mauno todella näyttää lentävälle lampaalle :D

    Ihan paras otsikko!! Välillä tosiaan tuntuu, et mistään ei tuu mitään, mut sit taas kaikki loksahtaa paikalleen :)

    VastaaPoista
  2. Hihii täältäkin, olipa piristävä teksti - naurattaa vieläkin:)

    VastaaPoista
  3. Kyllä tämä tästä taas iloksi muuttuu. En edes käynyt hakemassa postimerkkikokoelmaa varastosta esille, joten ei ollut kauhean vakavaa. Katumusharjoituksista muistuttavat ihan juntturissa olevat takareidet. No ehkä se vähän estää turhaa ryntäilyä, kun ei yksinkertaisesti vaan pääse mihinkään:)

    VastaaPoista